Kallavesigolf Oy on uusi kuopiolainen yritys, joka suunnittelee harjoitusaluetta golfin harrastajille ja aloitteleville golffareille Kuopion Savilahdessa sijaitsevaan Savisaareen.
2025
Kymmenellä tutkalaitteella varustettu 17-paikkainen lyöntikatos,
7 avolyöntipaikkaa ja 15-paikkainen nurmilyöntipaikka.
Puttailu- ja lähipeliharjoittelualueet.
57 m2 klubirakennus terasseineen.
Rangen ja harjoitusalueen saamiseksi Kuopioon on tehty vuosien selvitystyö ja nykyisen paikan suunnittelussa on ollut mukana suuri joukko golfista ja liiketoiminnasta sekä golfkeskus- ja golfharjoittelupaikkojen liiketoiminnasta ymmärtäviä henkilöitä ja tahoja. Lähikentän sijaintipaikan keksi Jorma Pylkkänen, jolle Savisaari oli Puijon ja Tarinan kenttien jälkeen jo kolmas löytö. Seuraavaksi hankkeeseen tarvitaan laaja omistajapohja, jotta hanke onnistuu.
Kallavesigolfista on tarkoitus tehdä matalan kynnyksen harjoittelupaikka, jonne voi tulla kokeilemaan lajia edullisesti. Alustavasti on suunniteltu, että vesirangella pallokorin hinta on noin 3 euroa ja lähipelialueelle pääsee noin 5 euron hinnalla. Toivottavasti myöhemmin avattavalle par-3 kentälle pääsee pelaamaan ilman jäsenyyttä tai greencardia 10 – 15 euron hinnalla.
Viime syksynä Tarinan, Tahkon ja Eerikkalan golffareille tehtyyn kyselytutkimukseen osallistui 889 vastaajaa, joista 88 % ilmoitti kiinnostuksensa käyttää Kallavesigolfin palveluita. Kyselyn lukujen perusteella muodostettiin yhtiölle budjetti, jonka tuottopuolen käyntikerroiksi laskettiin vain kyselyn kävijämäärä eli siihen ei ole lisätty arviota muista kävijöistä. Kulubudjetti on mahdollista pitää kurissa, koska kenttä ei vaadi henkilökuntaa kuin 2-3 henkilöä kahvion aukioloaikoina.
Mahdollisesti myöhemmin
Aikaisintaan vuonna 2028 alueelle suunnitellaan toteutettavaksi par-3 kenttä. Tämä vaihe vaatii toteutuakseen asemakaavaprosessin eri vaiheineen.
Kuuden väylän tasoituskelpoinen par-3 kenttä.
Savisaaressa on vuonna 2017 vahvistettu osayleiskaava. Savilahden maankäytön yleissuunnitelmassa kerrotaan, että ”Savisaaren pohjoisosan virkistysaluetta kehitetään tukemalla nykyisten toimijoiden toimintaa sekä mahdollistamalla uusien vetovoimaisten toimintojen syntymistä. Saavutettavuutta parannetaan rakentamalla uudet sillat Niuvan ja Marikonrannan suunnista, parantamalla nykyistä ajoneuvoliikenteen yhteyttä sekä järjestämällä saareen joukkoliikenteen yhteys.” Nämä toteutuvat lähivuosina käynnistyvän asemakaavaprosessin myötä.
Yrityksen vahvana tavoitteena on tehdä tulosta, joka ainakin ensimmäisten toimintavuosien aikana sijoitetaan hankkeen toisen vaiheen rahoittamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Mikäli tulos kehittyy tulevina vuosina riittävän voitolliseksi, voi yhtiö jakaa myös osinkoa osakkailleen.
Yhtiöllä on vain yksi osakesarja, joka on suunnattu sekä yksityisille että yrityksille. Yhdellä osakkeella saa vuosittain alennukset yhdelle henkilölle. Merkittävien osakkeiden enimmäismäärää ei ole määritelty, joten osakkeita voi halutessaan merkitä useita.
Osakeannin merkintä muuttuu sitovaksi kun saadaan vähintään 400 kpl merkintöjä (400 000€ ) joka riittää oman pääoman osuudeksi. Loppuosaan haemme tarvittaessa pankkilainan. Tämän uskotaan toteutuvan, koska jo syksyn kyselyyn vastanneista 128 ilmoitti olevansa halukas ostamaan osakkeen. Toinen ehto hankkeen toteutumiselle on, että saadaan kaupungilta poikkeus- ja rakennusluvat.
Aloitusvaiheessa yhtiön hallituksen jäsen on Sirpa Karppi ja varajäsen Arja Soramäki. Yhtiön muut perustajajäsenet ovat Mikko Jalkanen, Teemu Kontkanen, Päivi Mäki, Jorma Pylkkänen ja Mika Sutinen, jotka kaikki ovat merkinneet itselleen 1000 euron osakkeen. Kun osakeanti on päättynyt ja yhtiön kaikki osakkaat ovat selvillä, muodostetaan yhtiölle uusi varsinainen hallitus.
Janne Eskola
Arja Hälinen
Jukka Ilva
Seppo Jauhiainen
Kosti Karhunen
Erkki Karvonen
Minna Kilpeläinen
Juha Korhonen
Vesa Korhonen
Samuli Kotimäki
Pekka Kupiainen
Juuso Kutvonen
Antti Kärki
Aki Miettinen
Pekka Nuutinen
Pete Partanen
Gunnar Puhakka
Matias Puhakka
Matti Pylkkänen
Jari Rasinkangas
Anton Roth
Antti Roth
Ari Savolainen
Aki Siren
Kimmo Talvasto
Heikki Tertsunen
Lisätietoja
Sirpa Karppi p. 050 502 3625
Kallavesigolf oy
Savisaaresta vuokrattava alue on kooltaan 4,2 hehtaaria (42 000 m2), josta alle kaksi prosenttia tullaan laittamaan keinonurmelle. Keinonurmea käytetään puttausviheriöllä (350 m2) ja rangen lyöntipaikoilla sekä kohdeviheriöillä (yhteensä 350 m2). Keinonurmiviheriöt eivät tarvitse jatkuvaa leikkuuta eikä lainkaan lannoitus- ja torjunta-aineita, kuten luonnonnurmi pysyäkseen hyvänä puttausalueella. Keinonurmi mahdollistaa myös pidemmän pelikauden.
Lue lisää:
https://www.kuluttajaliitto.fi/materiaalit/mikromuovi-ja-muovijate/
Kaikesta muovista irtoaa kulutuksessa mikromuovia ja tutkimusten mukaan valtaosa mikromuovista on peräisin vaatteiden pyykkäämisestä ja auton renkaista.
Mikromuovi ja muovijäte | Kuluttajaliitto.
Savisaaren puttausviheriön, vesirangen kohdeviheriöiden sekä lyöntipaikkojen alustojen keinonurmet tehdään sellaisesta materiaalista, josta ei irtoa haitallisia aineita luontoon. Viheriöiden keinonurmessa täyteaineena käytetään hiekkaa, toisin kuin esimerkiksi jalkapallokentillä, joissa käytetään kentältä herkästi muualle leviävää kumirouhetta. Valmistajan arvion mukaan golfviheriöiden kulutuksen tuoma mikromuovimäärä on samaa luokkaa, kuin parinsadan aktiivisen polkupyöräilijän aiheuttama.
Vesirangella käytetään kelluvia palloja, jotka kerätään lammesta säännöllisin väliajoin pois. Näissä palloissa ei myöskään käytetä raskasmetalleja, kuten tavallisissa palloissa. Koska tavalliset golfpallot ovat melko kalliita (1–5 €/kpl) ei ole todennäköistä, että kukaan pelaaja niitä tällä tavoin tahallisesti hävittäisi lyömällä niitä veteen. Lyöntipaikoilla ja kahviossa on myös kieltotaulut varmistamassa, että uppoavia palloja ei vesirangella käytetä.
Olemme suunnittelemassa rangealueen rajaavan puomin tekemistä tukkipuista, joten nämä olisivat täysin luonnonmateriaalia. Tällainen uittopuomi sopisi lampeen hyvin myös maisemallisesti.
1. Linnunpöntöt: Esim. Kartanogolfin maastoissa on paljon kottaraisen pönttöjä.
2. Kukkivat kasvit, jotka houkuttelevat perhosia ja muita hyönteisiä.
3. Perustetaan niitty- ja ketolaikkuja monimuotoisuuden lisäämiseksi.
4. Lepakonpöntöt: Savisaaressa on ollut mm. KLYY:n ja kaupungin järjestämä lepakkoretki.
5. Hyönteishotellit: tästäkin on hyviä kokemuksia Kartanogolfissa.
6. Lyöntikatokseen viherkatto: Rakennus poistaa aina pinta-alansa verran viherympäristöä, paitsi, jos tehdään viherkatto.
7. Lahopuita jätetään alueelle mahdollisuuksien mukaan kolopesijöille ja pölyttäjille.
8. Rantavyöhykkeet jätetään koskematta muualta, paitsi lyöntikatoksen kohdalta, johon jätetään myös 1-2 metrin suojavyöhyke
9. Poistetaan alueelta jättipalsami, jota on alueella havaittu ja on vieraslajina epätoivottu.
Pyrimme aktiivisesti minimoimaan tai poistamaan Kallavesigolfin ympäristöhaitat. Kuulemme mielellämme aiheesta lisää, jotta voimme jo suunnitteluvaiheessa ottaa mahdollisimman monet asiat huomioon. Käymme aiheesta aktiivista keskustelua eri tahojen kanssa.
Ota yhteyttä:
Päivi Mäki p. 040 829 1862
Pekka Nuutinen p. 044 371 8323
© Kallavesigolf Oy 2025